”Hälytysviesteistä poistetaan tehtäväkoodi, kohteen osoite ja yksiköt”
Torstaina 5. elokuuta Palokuntalainen-lehti sai kentältä tiedon:
”Sopimuspalokuntalaisten hälytysviesteistä poistetaan käytännössä kaikki tieto. Tieto tehtävän laadusta ja osoitteesta on jatkossa saatavilla vain aseman virve-päätelaitteista. Asia on ’päätetty’ Hätäkeskuslaitoksessa ja se astuu voimaan 16.8.2021.”
Toimituksessa alkoi tiivis asian selvittäminen. Aluksi oli varmistuttava useammalta taholta, onko asiassa perää. Muutamassa hetkessä selvisi, että tieto oli peräisin Helsingin pelastuslaitoksen sähköpostista kaupungin sopimuspalokunnille. Viestissä viitattiin Hätäkeskuslaitoksen ohjeeseen (HAK-219357: Hätäkeskustietojärjestelmän hälytysviestiyhteyksien syöttöohje toimialoille).
Kyse oli mitä ilmeisimmin pelastuslaitoksen omasta tulkinnasta ohjeen noudattamiseksi.
Perjantai-aamuna Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainioon ja operatiivisen osaston johtaja Marko Niemiseen saatiin puhelinyhteys. He hämmästelivät asiaa ja ilmoittivat kantanaan, että ohje ei kiellä nykyisen kaltaista pelastustoimen hälytysilmoituksen sisältöä, koska se ei sisällä varsinaista henkilötietoa. He myös täsmensivät, että lopullisen sisällön määrittely kuuluu pelastuslaitokselle.
Yhteydet kolmeen pelastusjohtajaan toivat lisävaloa asiaan. ”Ohje on kuulemma olemassa, mutta sitä ei ole vielä meillä nähty.” He pitivät tulkintaa täysin järjen vastaisena.
Ilmassa leijaili hetken suuri antipatia Hätäkeskuslaitosta kohtaan, joka tässä tapauksessa osoittautui vääräksi kohteeksi. Ote Helsingin pelastuslaitoksen meilistä sopimuspalokunnille kiersi kuitenkin ympäri valtakuntaa ja tulkinta oli hetken ainut ”totuus” asiassa.
Useat alan vaikuttajat tuomitsivat ohjeen näkemättä sitä, siis pelkästään helsinkiläisen tulkinnan perusteella.
Seuraavan viikon puoliväliin mennessä asiat alkoivat selvitä. Ohjetta luettiin eri tahoilla suurennuslasin avulla. Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio lähetti Palokuntalaisen toimitukselle keskiviikkona kirjeen, joka osaltaan selvitti ohjeen sisältöä. Savu alkoi hiljalleen hälventyä.
Parin esimerkin avulla huomattiin, että nykyisissä sopimuspalokuntien hälytysviesteissä ei ole henkilötietoa, jos osoite ei ole tarkka. Asia oli tällöin selvä, kohun aiheuttanut tulkinta osoittautui virheelliseksi.
Mitä tästä opimme?
Virheellinen tulkinta ohjeesta sai aikaan myrskyn, jossa haukuttiin aluksi väärää puuta. Jotta vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi sisäministeriön pelastusosaston tulisi olla vahvasti mukana toimialojen ohjeistuksessa ja tässä tapauksessa esittää käytännön esimerkkejä asianmukaisista hälytysviestipohjista mukaan lukien myös ”kielletyt” viestisisällöt. Tällä varmistettaisiin valtakunnallisesti yhdenmukainen käytäntö hälytysviestipohjissa. Nyt ohje on toimiala- ja lopulta pelastusalalla pelastuslaitoskohtainen.
Pelastuslaitosten tulisi olla varovaisempia lainsäädännön ja ohjeistuksen tulkinnoissa. Myös laitosten yhteistyön näissä asioissa soisi olla nykyistä parempaa.
Hälytysviestien pitäisi ehdottomasti palvella parhaalla mahdollisella tavalla hädässä olevan kansalaisen avun tarvetta. Nykyinen viestisisältö on toimiva pelastustehtävien osalta, vaikka siinäkin olisi kehitettävää.
Ensivasteen tilanne on toinen. Kiireellisten, henkeä uhkaavien 700, 701, 711, 714, 761, 762, 763 ja 796 –tehtävien tarkka osoite tulisi olla hälytysviestissä. Tällä käytännöllä saatettaisiin pelastaa ihmishenkiä. Näyttöä nykyisen osoiteettomuuden ongelmista on. Tätä asiaa ja sen teknistä ratkaisua (joka on olemassa) tulisi asianosaisten viranomaisten pohtia.
Helsingin kaupungin pelastuslaitos:
”Kyseessä oli alustava tulkinta, jonka halusimme välittää Helsingin sopimuspalokunnille etupainotteisesti. Olemme saaneet tämän johdosta Helsingin sopimuspalokuntien yhteisen näkemyksen tulevien viestipohjien keskeisestä sisällöstä eli siitä, mitä tietoja viesteissä tulisi jatkossakin ehdottomasti olla. Ristiriitoja meidän ja sopimuspalokuntien näkemyksissä ei ole. Sopimuspalokuntien palaute on myös annettu sellaisenaan Helsingin pääkäytön edustajalle tulevaa kokousta silmällä pitäen. ”
Hätäkeskustietojärjestelmän hälytysviestiyhteyksien syöttöohje toimialoille
Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio:
”Ohje on valmisteltu työryhmätyönä ja se on käynyt kommenteilla pelastustoimessa. Kaikki saadut kommentit on käsitelty valmistelutyön yhteydessä.
Tarve toimialojen vastuulle kuuluvan hätäkeskustietojärjestelmän tietosisällön ylläpidon tarkempaan ohjeistamiseen Hätäkeskuslaitoksen toimesta on esitetty sisäministeriöstä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Ohjeen tarkoituksena on antaa yleiset periaatteet toimialoille hälytysviestiyhteyksien syöttämisestä hätäkeskustietojärjestelmä ERICA:an. Ohje suuntaa toimialojen tietojen syöttämistä siten, että toimialojen viestiyhteydet täyttävät lainmukaisuuden erityisesti tietoturvan ja tietosuojan näkökulmasta.
Ohjeessa ei oteta yksityiskohtaisesti kantaa välitettäviin tietoihin. Toimialat (pelastustoimen osalta pelastuslaitokset) tekevät viimekädessä harkinnan, mitä tietoja erilaisissa tilanteissa hälytystehtävien osalta välitetään ja kenelle sekä vastaavat, että tietosuoja toteutuu. Kaikkien hälytysviestipohjien ylläpidosta vastaa toimialan pääkäyttö. Toimialojen tulee myös sisäisesti määritellä, miten tietojen ajantasaisuus varmistetaan.
Tässä yhteydessä olisi mielestäni tärkeää, että pelastusosaston roolia toimialan ohjaajana vahvistettaisiin, kuten hyvinvointialuevalmistelussa ja ennen sitä maakuntavalmistelussa on ollut tavoitteena, koska 22 pelastuslaitosta voivat ohjeistaa vain omaa toimintaansa.
Hätäkeskuslaitos ei ota kantaa pelastustoimen sisäiseen tiedonkulkuun.”