Maastopalojen sammutuksessa paljon petrattavaa

Suomessa palokunnat hälytetään keskimäärin 3000:een maastopaloon vuosittain. Pääosa paloista on teknisesti ja taktisesti helppoja sammuttaa. Kuitenkin sadoissa maastopaloissa tapahtuu virheitä, jotka olisi asennemuutoksilla ja koulutuksella vältettävissä.

Ajoissa suoritettu tiedustelu on kaiken sammutustoiminnan onnistumisen ehdoton edellytys. Tästä huolimatta on edelleen liian yleistä, että metsäpalohälytyksessä sammutusyksikkö lähetetään kohteeseen, perillä tehdään nopea selvitys ja se osoittautuu taktisesti vääräksi. Turhaa letkunvetoa ja hikeä. Useissa laitoksissa taktisia kuvioita ei ole mietitty riittävästi etukäteen, joten kohteissa toimitaan ad hoc. Tulokset paranisivat, jos kaikkialla olisi voimassa yhteinen käytäntö lähettää maastopaloon aina kevyellä yksiköllä yksi tai kaksi tiedustelijaa.

Dronet ovat tulleet käyttöön monissa laitoksissa, mutta niiden etupainotteinen hyödyntäminen on edelleen lapsenkengissä. Ääriesimerkki typeryydestä on laitos, jossa drone-lennättäjä on päivystävä palomestari, mutta drone-operointi on kielletty sopimuspalokunnilta, joilla olisi sopivat laitteet ja valmiudet. Onneksi on myös edistyksellisiä laitoksia, joissa dronet ovat järkevässä tehokäytössä.

Metsäpaloissa tarvittavaa kalustoa on maassa kohtuullisesti, mutta alueelliset erot ovat suuria. Joissakin laitoksissa mönkijät eivät ole vasteessa, vaan niitä tilaillaan jos muistetaan.

Sammutusväen varusteiden alueelliset erot ovat myös suuria. Useissa laitoksissa henkilökohtaisia metsäpalovarusteita ei yksinkertaisesti ole. Kohteessa tapahtuvaa peseytymistä tai varusteiden vaihtoa ei ole ajateltu. Hengityssuojaimet metsäpalokäyttöön ovat useimmille tuntemattomia turvallisuusvälineitä.

Kuulostaa odottamattomalta, mutta metsäpalojen sammuttamisessa on Suomessa paljon petrattavaa. Puutteiden perussyy on, että Suomen pelastustoimelta puuttuu yhtenäinen ja riittävän toimivaltainen johto. Kumppanuusverkosto keskittyy pohtimaan maailmaa syleileviä hallinnollisia asioita, eikä ministeriön pelastusosastokaan saa aikaan konkreettista kehitystä.

Pelastusjohtajat vetävät – kuten ovat aina vetäneet – kukin omaa linjaansa, joten heidän taholtaan ei ole odotettavissa yhteistä toimintamallia metsäpaloasioissakaan. Se on niin nähty.

4 thoughts on “Maastopalojen sammutuksessa paljon petrattavaa

  1. Niin totta monilta osin. Monesti hyvällä tiedustelulla ja taktiikalla voitaisiin säästää resursseja. Lisäksi meillä päin ajatellaan vain että yksikkö on 4h kerrallaan kohteessa, josta johtuen henkilöstö on täysin omasta yksiköstä löytyvien juomien ja ehkä taskusta löytyvien pähkinöiden varassa. Usein nää keikat vedetään sopimuspalokuntien voimin nälissään ja janoissaan kolmikerroshaalareissa. Kaikki edellä vieläpä yleensä työpäivän päälle.
    Eli kyllä kehitettävää on LUPissakin.

  2. Meillä ikävä kyllä eletään joissain laitoksissa vielä henkisesti 80-luvulla ja nykyaikaisten oppien hyväksyminen toimivalle johdolle on suurinta myrkkyä, koska siinä saattaisi paljastaa oman osaamattomuutensa uuden edessä. Ja ikävä kyllä, uusille sukupolville opetetaan ne samat talon tavat vaikka päähän takomalla, jos ei muuten mene perille ja ns. ”kädestä syövät” nostetaan ensisijaisesti johtoon. Tämän vuosituhannen ja vuosikymmenen pelastusalan päällystötutkinnon suorittaneet ovat osaajia, joita tulisi arvostaa, ei ajaa toisiin laitoksiin. Opit ja uudistukset eivät ikävä kyllä jalkaudu toiminnaksi, ennen kuin näemme vielä ainakin yhden suuremman eläkekierroksen.

  3. Hyvin järkevä puheenvuoro. Dronet tarjoaivat paljon uusia mahdollssuuksia; pitää panna toimeksi nopeasti. Vettä on niillä nopeasti vietävissä alkusammutuseen. Parvia suurempiinkin paloihin. Saaristoisilla järvialueilla miehittämättömät dronet aivan erinomaisia. Nykyinen helikopteri sammutus liian hidasta ja tehotonta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *