Selvitys osoitti: Sopimuspalokuntien ensivastetoiminta on kriisissä

Palokuntalainen-lehti selvitti sopimuspalokuntien ensivastetoimintaa Suomessa jo toisen kerran historiansa aikana. Kuluvan vuoden maaliskuussa tehdyn kyselyn tulokset vahvistavat trendiä, joka oli havaittavissa vuoden 2019 huhtikuussa tehdyssä kyselyssä: Ensivaste on yhä syvemmällä kriisissä.
Kriisin perussyyt ovat kahdessa ministeriössä ja terveydenhuollon päättäjien keskuudessa hyvinvointialueilla:
1. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan johdolla sisäministeriön pelastusosasto ei halua koskea ensivasteeseen, koska se ei kuulu heille, vaikka heidän ohjaamansa joukot sitä kentällä tekevät.
Kimmo Kohvakka, Palokuntalainen nro 125: ”Tässäkin on kyse ensisijaisesti terveysviranomaisten päätöksistä.”
2. Sosiaali- ja terveysministeriössä ei kukaan vastaa ensivastetoiminnan kehittämisestä.
3. Useilla hyvinvointialueilla ensivaste koetaan välttämättömäksi pahaksi.
Myös pelastuslaitosten aktivisuus ensivasteen suhteen vaihtelee merkittävästi.
Selvityksen tuloksia
Kysely lähetettiin noin 400 sopimuspalokunnalle (vpk,hspk). Näistä saatiin 104 vastausta, joista kuusi jätettiin puutteellisena yhteenvedon ulkopuolelle. Lopulliseen yhteenvetoon otettiin 98 (25%) ensivastetta tekevää sopimuspalokuntaa 16 hyvinvointialueelta.
Ensivasteen nykytilasta kertovat parhaiten vapaat vastaukset, joista otokset ohessa.
Kaikki vapaat vastaukset ovat nähtävillä osoitteessa www.palokuntalainen.fi
Ensivastetoimintaa jo yli 30 vuotta
Ensivastetoiminta alkanut
– 1980 tai1990-luvulla 50 palokunnassa (50%)
– 2000-luvulla 37 palokunnassa
– 2010-luvulla 5 palokunnassa
– 2020-luvulla 2 palokunnassa
– ei tietoa 4
Henkilöstömäärä säilynyt tasaisena
Ensivastekelpoisten määrä on viime vuosina säilynyt samalla tasolla
Ensivastekelpoisten määrä palokunnassa on keskimäärin 13
Ensivasteyksikössä on keskimäärin kolme henkilöä. Vaihteluväli on 2-7
46 palokunnassa on ensivasteosasto
Yli puolet tehtävistä miehistöautolla
47 palokuntaa ajaa ev-tehtävät miehistöautolla
20 palokuntaa ajaa ev-tehtävät sammutusautolla
14 palokuntaa ajaa ev-tehtävät sammutus- tai miehistöautolla
9 palokuntaa ajaa ev-tehtävät ensivasteautolla
4 palokuntaa ajaa ev-tehtävät sammutus-, miehistö- tai ensivasteautolla
2 palokuntaa ajaa ev-tehtävät miehistö- tai ensivasteautolla
1 palokunta ajaa ev-tehtävät sammutus- tai ensivasteautolla
1 palokunta ajaa ev-tehtävät ambulanssilla
Tehtävämäärät romahtaneet
Ensivastetehtävien määrä vastanneissa sopimuspalokunnissa yhteensä
2010 2015 2020 2023
4265 3648 2153 1200
Koko maassa vuonna 2024 oli 11006 ensivastetehtävää, joista sopimuspalokuntien osuus oli arviolta alle 50% eli noin 5000.
Osoituksena ensivastetehtävien määrän romahduksesta on lukema vuodelta 2018, jolloin tehtäviä oli 25096.
Nollalähtöjä on ollut 35 palokunnassa.
Osoitteen puute on saattanut vaatia useita ihmishenkiä
68 palokunnassa ollut tilanteita, jossa apu olisi ollut elvytys- tai vastaavassa korkeariskisessä tehtävässä nopeammin paikalla, jos sopimuspalokuntalaisen hälytysviestiin olisi tullut kohteen osoite.
Mikä on ensivasteen tila palokunnassasi?
Vastauksia on stilisoitu sisältöä muuttamatta.
”Olemme olleet joitakin vuosia siinä tilanteessa määrien suhteen, että harkitsemme toiminnan jatkoa.”
Hyvä
Hyvä
Palokunnassa hyvä tilanne
Meillä on motivoitunut porukka tekemässä sitä, lisäksi harjoittelemme säännöllisesti ja näissä harjoituksissa on se 20+ henkilöä mukana, koska asia koetaan tärkeäksi.
Tyydytävä
Syö soppareiden motivaatiota vasteiden lasku. Samalla hirvittää kuulla, että 1,5h tunnin päästä C-keikalle tilattu lanssi ja ensihoitajien saavuttua paikalle on keikka muutettu B-keikaksi ja hälytysajona ajettu potilas sairaalaan. Vaihtoehtona olisi ollut, että me oltais oltu paikalla ja todettu tilanne ja viety potilas vastaan jolloin hoitoonpääsy nopeampaa ja ennen kaikkea inhimillisempää.
15 minuutin tavoite ennakko ei toimi. Useampaan A-tehtävään pitäisi nostaa mukaan, jos ollaan erican mukaan ensimmäisenä kohteessa. Ei kaikkiin A-tehtäviinkään, kuitenkaan.
Hyvää osaamista ja sitoutumista. Laadukasta harjoittelua, keikat todella vähissä vaikka ensihoidolla A- keikkoja’. Vuonna 2025 maaliskussa 3 henkilöä kurssilla.
Valmius on hyvä, käyttö aivan liian vähäistä.
Omalla asemalla asiat hyvin, rutiinit puuttuu, kun tehtäviä vähänlaisesti
Kohtuu hyvä, mutta pikkuhiljaa tarvitsisi saada nuorempaa väkeä evy-ryhmään
Lähtöjen radikaali väheneminen on heikentänyt osaamista ja tekee hallaa koko toiminnan mielekkyydelle.
Erinomainen
Ryhmähenki on hyvä. He, jotka ovat mukana ovat aktiivisia ja homma saadaan toimimaan.
Huono koska harvoin hälytetään B-tehtäville
On tärkeä paikkakunnalle varsinkin kesäisin, jolloin kesäasukkaita tulee alueelle runsaasti.
Hyvä.
Ensivastekoulutettujen määrä on hyvällä tasolla. Harjoittelemme säännöllisesti evy-tehtäviä, mutta ne eivät kuitenkaan korvaa varsinaista keikkatyöskentelyä.
Ev-yksikkö ei enää osallistu säästösyistä tehtäville kuten ennen. Tehtävämäärän vähentyessä myös rutiini tekemiseen on kadonnut.
Koulutuksen saaneita on riittävästi (lähes kaikki), mutta tehtävämäärät ovat vähentyneet vuosi vuodelta.
Ensivaste ajettu alas Varsinais-Suomessa. Ei hälytyksiä, miksi harjoitella? Motivaatiossa haasteita.
Huolestuttava, kiinnostus harjoitteluun ja hälytyksiin osallistumisesta laskenut kun ei ole tehtäviä ja samalla käytännön osaaminen laskee.
Ensivaste tilanne palokunnassa on hyvällä tasolla. Ollaan saatu porukkaa lisää. Muutama työskentelee ambulanssissa ja helpottaa koulutuksissa ja hälytyksissä.
Hyvä
Ok
Ensivasteauttajia on hyvä määrä. Taitoa ylläpidetään jatkuvalla OMALLA koulutuksella kalusto hyvää. Hälytyksiä nykyään vain liian vähän, että kokemusta ja rutiinia syntyisi.
Huono, koska keikkojen määrä on laskenut huomattavasti ja porukan motivaatio tehdä alkaa hiipumaan.
Ei toimi kuten olisi järkevää.
Suuntaus huonompaan. Tehtävien vähyys syö motivaatiota.
Huolestuttava
Hyvässä mallissa aloitettiin vuoden alusta ensivasteryhmän ns, ylimääräiset harjoitukset torstai iltaisin kolme kpl alkuvuodesta ja kolme kpl syksyllä. Erillään palo/pelastuspuolen harjoituksista.
Aktiivista harjoittelua siitä huolimatta, että keikat vähentyneet. Koronan aikana ajettiin alas ja vasteita muutettiin.
Motivaatio ylläpitää koulutustasoa on tippunut, koska lähtöjä on niin vähän.
Melko hyvä
Mistä aloittaisin? Nykyinen hälytyskäytäntö on laskenut keikkamääriä siinä suhteessa, että porukkaa on vaikea motivoida harjoituksiin ja ”keikkarutiini” on laskenut. Siitä huolimatta halumme auttaa ei ole laskenut. Olemme onneksi saaneet edelleen uusia, nuoria ja innokkaita ensiauttajia riveihimme, vaikka keikkamäärä on näin vähäinen. Lähimmät ensihoitoyksiköt ovat kaukana, koska sijaitsemme harvaan asutulla alueella. Ennen meillä oli oma hälytysohjeistus ja ajoimme paljon enemmän keikkoja. Meidät tunnetaan kylillä ja toimintaamme luotetaan, vaikka kyläläisten on vaikea ymmärtää, miksi meitä ei enää hälytetä. Toiminnassamme on myös mukana useita terveydenhuollon ammattilaisia.
Tehtävien loppuminen huolestuttaa.
Tehtävämäärän lasku ja hälyttämättä jättäminen pelastustoimen tehtäviin on vähentänyt motivaatiota toimintaan. Em. tekijät ovat johtaneet siihen, että ensivasteen suorituskykyä palokunnassa moni ei pidä yhtä tärkeänä kuin suorituskykyä/osallistumista pelastustoimen tehtäviin. STM:n Turvallinen lääkehoito -oppaan tavoitteena on edistää asiakas- ja potilasturvallisuutta tukemalla yksiköitä lääkitysturvallisten käytäntöjen suunnittelussa ja varmistamisessa. Pelastuslaitoksen ensivasteyksiköitä ei ole millään tavalla ohjeistettu, miten oppaan suosituksia käytännössä toteutetaan ensivastetoiminnassa. Jos pelastustoimen tehtävän yhteydessä annostellaan esim. lääkehappea, siitä ei tehdä mitään asiakirjaa. Lääkehoidon valvontaa ei käytännössä ole.
Kiinnostus on lähes olematon vähentyneiden hälytysten vuoksi ja sen takia myös lähtijät ovat vähentyneet.
Ensivastetoiminta aktiivista ja henkilöstö erittäin motivoitunut sekä harjoituksiin, että hälytyksiin lähtemisessä.
Hyvä
Näivettyy tehtävien vähäisyyden vuoksi.
Motivaatio harjoituksissa ja hälytyksissä käymisessä laskenut hurjasti, monella mielessä lopettaminen ensivasteryhmässä. Ei kannata. Suht huono tilanne.
Osaamista, koulutusta ja mielenkiintoa on, tehtäviä ei. Hyvinvointialueen säästöjen mukaan nyt eletään. Vanhentuneita lääkkeitä ei uusita, koska ensivastetoiminnan alasajo on käynnissä.
Hyvä, välimatkat pitkät lähimpään sairaankuljetukseen.
Hyvä, meillä on useita sote-alan käyneitä (pt eh, ht eh, sh) mukana toiminnassa. Uusia jäseniä pyritään kouluttamaan, mutta tämä hieman haastavaa, koska ensivastekursseja on n. 1x/v alueellamme
Jäseniä riittävästi, harjoitella pitäisi paljon ja hälytyksiä aivan liian vähän
Vakaa. 3/4 osaa on ensihoidon ammattilaisia. Tehtävien määrä vähäinen, mikä vaikuttaa muiden kuin ammattilaisten osaamistasoon.
Erinomainen
Ensivasteen osaamistaso on palokunnalla erittäin hyvä. Keskusteluissa on käynyt, kannattaako sopimuksellista toimintaa enää jatkaa, koska tuota erittäin hyvää osaamista ei hyödynnetä enää ensihoitopalvelun toiminnassa yhtä tehokkaasti mitä aiemmin.
Osallistumismotivaation suunta on laskeva, tehtävien määrä aivan liian vähäinen hyväksyttävän osaamistason ja lähtövalmiuden ylläpitämiseen ja henkilöstön motivoimiseen.
Ensivasteen valtava harjoitusmäärä karkottaa jäseniä, kaluston ja hoitotarvikkeiden aina vaan supistuessa. Vasteiden muuttuessa viime vuonna on vähentänyt hälytyksiä todella paljon, mikä aiheuttaa rutiinin katoamista potilaskohtaamisissa.
Ensivastelähtöjä on niin vähän että niiden nojalla on turha rekrytä väkeä ja evyaiheiset harjoitukset eivät useita kiinnosta. Palokuntamme evyosaaminen on kuitenkin hyvä ja riveissä on useampi ensihoitaja tai sairaanhoitaja. Pirhan kaavailema ensivastelääkkeiden poisto huolestuttaa.
Evyharjoituksemme ovat laadukkaita ja asemallamme päivystää 24h pirhan ambulanssi, jonka kanssa olisi hyvä harjoitella.
Jäsenten motivaatio kouluttautumiseen ja osaamisen ylläpitämiseen on laskenut vastemuutosten ja toiminnan kehittämisen suunnan vuoksi.
Hyvä
Motivaation puute.
Hyvä, mutta keikkoja vähän.
Kohtalainen. Muutama aktiivinen pitäisi saada lisää porukkaan ja enemmän tehtäviä.
Tilanne kohtuullinen, uusia EVY-kurssilaisia on saatu, mutta lähdöt toistaiseksi muutaman aktiivin varassa
Hyvä
Hyvä
Kunnossa
Ensivastetoiminnassa huomattavissa henkilöstön osallistumisarkuutta johtuen ehkä vähäisistä keikkamääristä tai oman osaamisen riittämättömyyden tunteesta. Koronapandemian jälkeen ev-hälytyksiin osallistumisessa tapahtunut selkeä pudotus. Toiminta vaatisi piristämistä!
Osaaminen heikkenee keikkojen puutteen takia ja rutiini häviää.
Nilkutetaan kahden kolmen hengen voimin, taitaa loppua koko evy.
Omassa palokunnassa tila hyvä.
Hyvä
Hyvä vielä mutta kun ei ole keikkaa hälytys vasteen muutoksen takia niin rupeaa rutiinit unohtuu.
Ensivasteen tila henkilöstön ja lähtövalmiuden osalta tällä hetkellä melko hyvä (uusia henkilöitä tullut keskimäärin yksi vuodessa), mutta epävarmuus ja epätietoisuus toimintaympäristöstä syö motivaatiota.
Vielä toimii mutta porukkaa pitäisi saada kyllä lisää koko hälytysosastoon, mutta evyt vähentyneet huomattavasti ensin oli korona ja onko nyt sitten säästöt kuvioissa mukana.
Väkeä olisi koulutettuna hyvin, mutta lähtöjä vähän. Rutiini katoaa, kun ei ole tehtäviä.
Koulutukseen ei ole Pirkanmaalla 2025 tullut laitokselta aineistoa, vaan on pitänyt käyttää hyväksi edellisten vuosien aineistoja. Pirkanmaan lääkesotkun jo tiedättekin.
Osaamisen taso laskenut. Vähentyneen tehtävämäärän ja vähentyneen harjoitus kertojen takia, vain 3 krt vuodessa. Tämä aiheuttaa myös henkilöissä epävarmuutta, jonka seurauksena eivät lähde välttämättä keikalle.
Vielä hyvällä tasolla, vaikka ensihoitolääkäri koittaakin kampittaa
Ihan hyvä, tietenkin kun keikka määrä putoaa, on hankala motivoida henkilöstön koulutusta.
Hälytetään liian harvoin, vaikka tiedämme kuullun perusteella jälkikäteen, että ensivasteesta olisi ollut potilaan kannalta merkittävää hyötyä.
Ensivastetta pitäisi hyödyntää enemmän.
Perustila hyvä. Ensivastekouluttaja ei jaksa panostaa ja pysyä aallonharjalla. Ensivasteen arvostus näkyy enemmän tuuraajien toimesta. Ensivasteen käyttö on yleisellä tasolla alikäytetty resurssi Lapissa!
Hyvä tilanne toistaiseksi. Motivoitunut henkilöstö ja osa on ensihoitajia.
Tehtävät vähentyneet huomattavasti, vaikka tiedossa on tapauksia, joissa olisi ollut apua.
Sanoisin, että hyvällä tolalla. Kuudesta neljä on sairaanhoitajia!
Ihan ok. Mukana useita terveydenhuollon ammattihenkilöitä (ensihoitajia, tk:n hoitajia/lääkäreitä) ja pelastajia.
Huonompaan suuntaan ollaan menossa.
Ensivasteen merkitys vähentynyt, koska hälytysmäärät ovat minimaaliset. Ensivastetoiminnassa on havaittavissa selkeä alasajo, kun hälytysvasteita on vähennetty ja suunnitelmissa vähentää ensivasteyksiköiden lääkinnällistä varustusta(prosessi meneillään).
Pelastuslaitoksen tarjoama ensivaste harjoitusten ja koulutuksien määrä on vähentynyt viime vuosina, joka ei voi olla vaikuttamatta tieto- ja taitotasoon.
Kädentaidot ovat kadonneet kun tehtäviä ei ole. Taidot ja uskallus osallistua keikoille on heikentynyt rajusti. Tulee pelko, ettei potilas saakaan parasta mahdollista hoitoa.
Hiipuva, kohta jo lähes olematon.
Henkilöstö turhautuu, kun keikkamäärät vähentyneet rajusti. Ehdotettu jopa ensivasteen lopettamista kokonaan, koska kouluttautuminen ja ylläpito vaativat paljon resursseja keikkamääriin nähden.
Hälyttävä keikka määrien vähyyden vuoksi, joka vaikuttaa henkilöstömääriin.
Osaava: paljon ammattilaisia (6). Riskinä maallikoiden vastuunoton laskeminen. Palokunta on varustanut lääkkeitä lukuunottamatta kaksi (2) identtistä EVY-varustusta – päällekkäisten tehtävien hoitaminen onnistuu.
Meillä on hyvä tila.
Tehtävä määrät on pieniä. Koulutukseen on satsattu lisää.
Miehistön motivaatio harjoitella ensivastetta laskee pikkuhiljaa, koska tehtäviä ei juurikaan meille enää tule. Rutiini katoaa, kun hyvin harvoin keikalle enää pääsee. Lisäksi Pirhan suunnitelma poistaa lääkkeet evy-yksiköistä laskee mielekkyyttä ensivasteen suhteen entisestään.
pikkuhiljaa näivettyy pois, motivaatio laskenut huomattavasti
Huolestuneena seuraan tilannetta näennäisestä säästöstä, millä motivoitunut, osaava ja kustannustehokas resurssi ajetaan alas.
Hyvä
Meillä tilanne hyvä
Omalla vastealueella toimii
Meillä on kunnassa ambulanssi ja kopteri nopean yhteyden päässä, joten käytännössä parina viime vuonna ensivastetoimintaa ei ole hälytysten muodossa ollut juuri lainkaan. Osaamisen taso ei pysy kovin hyvänä, kun koulutukset ovat lähinnä videoiden katsomista, eikä mitään käytännön tuntumaa ole.
Mikä on mielestäsi sopimuspalokuntien tekemän ensivasteen tila Suomessa?
Lisätä pitää, ei vähentää, ja laatua lisää.
Näyttää olevan tilanne muuallakin sama.
Huonompi kuin aikaisemmin.
Kohtalainen
Erittäin huonoksi ajautunut hälytysten osalta, ei enää hälytetä tehtäville niin kuin ennen, tehtävien rutiininomainen hoitaminen heikkenee.
Vaihteleva
Hälytys tehtävät karsittu minimiin.
Koko Suomen tilanteesta en osaa sanoa, mutta mitä lähialueelta kuullut, niin sama ilmiö sielläkin.
Sanotaan, että ei voida ajattaa systemaattisesti kaikkia A-tehtäviä, kun niitä tulisi niin paljon, samassa lauseessa sama puhuja saattaa sanoa kuitenkin, että eihän niitä tehtäviä teillä edes olisi, kun ei niitä A- ja B-tehtäviä enää uuden täydellisen puhelunkäsittelyn jälkeen ole juurikaan.
Ongelmaa ensivasteessa ei ole Itä-Suomessa tai Lapissa, jossa ensihoitoyksikköjä ei ole, ja niillä kestää aina kauan tulla. Siellä se A704 mummo tai A703 lapsi saattaa saada paloaseman vieressä avun 7 minuutin kohdalla, kun täällä meillä vastaavat tapaukset paloaseman pihalla odottavat 19 minuuttia naapurikunnasta ambulanssia (5 min pakotettu lähtöaika ja 15 minuutin ””karenssi”” ennen kuin hälytetään).
Yksi iso paska on vastuunpakoilu, eli ensivastetoiminnalle ei löydy omistajuutta. ”Sairaalassa” sanotaan, että ei kuulu ensivaste meille, kun se on sitä paloautohommaa ja paloasemalla sanotaan, että ei kuulu ensivaste meille, kun se on sitä terveystoimen hommaa (jota se onkin). Yhtä kaikki, meillä kylillä, se on meidän naapureiden henki.
Liian vähällä käytöllä, potilaat hyötyisi, jos käytössä enemmän.
Osaamista ja motivaatiota löytyy, mutta käytetään kovin vähän, säästöä ei yhteiskunnalle tule näin.
Huolestuttaa henkeä pelastavien lääkkeiden poisto Pirkanmaalla.
EVY toimisi palvelun tuottajien puolelta hyvin, kun vain hälytettäisiin. Usein kuulee ”asiakkailta” ihmettelyä, miksi evy ei tullut paikalle.
Riittävä
Huono. Hälytysmäärät vähennetty.
Ei ole kokemusta kauhean laajalta alueelta, mutta ymmärtääkseni tilanne on erittäinkin huono.
Huonompaan menossa
Huono asia, että mennään raha edellä, voisi sitä säästää muustakin Terveyskeskuksia yhdistetään ja vanhustenhoitokoteja lakkautetaan, niin vanhukset laitetaan kotiin eli siirretään työmäärää sairaankuljetuksille ja ensivasteelle, ei mielestäni ihan oikea ratkaisu.
Toivottavasti ei ajeta alas säästöt mielessä.
Hälytysten määrä laskenut huomattavasti. Koronan jälkeen ei vasteita todennäköisesti ole tarkisteltu, vaan edelleen mennään pienellä väellä.
Säästetään rahaa ihmishenkien kustannuksella, vaikka veronmaksajia on jo nyt liian vähän.
Tuntuu, että koko toiminta ajetaan alas, kun joka puolelta Suomea kuuluu samanlaisia kommentteja hälytystehtävien laskevasta määrästä.
Ensivaste taidetaan ajaa alas koko Suomessa.
Huonompaan suuntaa mennään kovin. Syrjäkylillä missä tätä tarvittaisiin niin apua ei ehkä kohta saada ripeästi paikalle ja sama koskee myös pelastuspuolta.
Haja-asutus alueilla välimatkat pitkiä ja kiireellisissä tehtävissä ensivasteen käyttöä pitäisi lisätä.
Vaikea sanoa.
Säästetään liikaa, ei hälytetä.
Ei ole arviota. Mediasta luettuna näyttää huolestuttavalta, että ensivastetta tunnutaan ajettavan alas.
Tila on huono.
En osaa sanoa.
Tällä hetkellä hyvä, mutta pelkäänpä, että ollaan menossa huonompaan suuntaan ainakin oman hyvinvointialueen tasolla.
Huolesttuttava
Korona pandemian jälkeen evy-hälytykset pudonneet todella paljon verrattuna aikaan ennen pandemiaa. Tehtäville voitaisiin hälytellä edelleen enemmän varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, missä etäisyydet pitkät.
Tärkeätä toimintaa ensivaste monessa paikkaa. 20 min ennen ensihoitoa, vaikka muuta yrittävät väittää jopa omalla hyvinvointialueella.
Säästöt romuttavat koko hyvän ensivastejärjestelmän.
Kohtalainen
Erittäin huono. Huolestuttavaa ja valitettavaa, että potilaiden kohtaamisaika on pidentynyt. Mikä mahtaa olla ihmishengen arvo, kun tällaisia säästöjä voidaan tehdä?
Todella huolestuttava.
Ensivastetoiminta tapahtuu pelastustoimen ja ensihoitopalvelun rajapinnassa eikä kummankaan toimialan johtavat viranhaltijat ole ottaneet toiminnan kehittämistä ja seurantaa työtehtäväkseen edes tyydyttävällä tasolla. Tuntuu, että kumpikaan toimiala ei ymmärrä ensivasteen olevan osa ensihoitopalvelua, jonka eräs tehtävä sairaalan ulkopuolella äkillisesti loukkaantuneen hoidon tarpeen arviointi ja hoito. Pelastustoimen sisälläkin ensivastetoiminta jätetään usein huomiotta. Ensivastetoiminta voi innostaa naispuolisia ensiauttajia kouluttautumaan myös pelastustoimen tehtäviin, mutta rekrytoinnissa tätä näkökulmaa ei ole hyödynnetty.
Huono, paljon puhutaan koko homman lopettamisesta useissa palokunnissa.
Huolestuttavaa että ensivasteita on lopetettu/ niiden hyödyntämistä on vähennetty.
Ei tietoa
Osaamisen taso laskee. Tila heikentyy.
Samassa tilassa ollaan koko Suomessa.
Yleistila hyvä, Pirkanmaalla ajetaan alas, kun muualla kehitetään. Potilaan kannalta äärettömän hyvä toimintamalli.
Tällä hetkellä menossa huonoon suuntaan, hälytetään liian vähän.
Näyttäisi siltä, että huonompaan menossa, huolestuttava esimerkki Pirkanmaalta (lääkkeet pois).
Ensivasta tulee olla olemassa erityisesti maaseudulla/kaupungin ulkopuolella!
Sama
Kokonaisuudessaan hankala.
Hyvä
Suomen mittakaavassa en osaa arvioida ensivasteen tilaa mutta sen osaan arvioida, että ensihoidon riskinarvio ja hälytysohje on luultavimmin hyvin saman tyyppinen Suomessa joka paikassa ja vastaavaa ensivasteen alikäyttöä on varmasti muuallakin.
Ei käytetä tarpeeksi hyödyksi.
Paha arvioida niin laajasti.
En tiedä riittävästi muun Suomen tilanteesta.
Ensivasteen kehittämisen suunta ajaa alas ensivastetoimintaa etenkin sopimuspalokunnissa.
Hyvä
Varmaan ok, mutta keikat vähentyneet paljon
Ensivastetta valitettavasti ollaan ajamassa nyt alas
Tuntuu, että kansalaiset ja ensihoitajat arvostavat, mutta ensihoidon johtoporras ei pidä arvossa.
Pätevyyttä löytyy ja halua kouluttautua lisää.
Kohtalainen
Voisi/pitää käyttää enemmän
En tiedä
Ensivasteen tila minusta vaatisi selkiyttämistä ja tarpeen / vaatimustason määrittelyä. Mitä ensivastetoiminnalta tulevaisuudessa odotetaan ja miten sitä on tarkoitus valtakunnallisesti kehittää. Halutaanko jatkossa tällaista toimintaa pitää yllä ja millä laajuudella?
Erittäin huolestuttava tilanne, jos näinkin edullinen palvelu ajetaan alas ja vielä tässä maailmantilanteessa.
Karsea. Nyt leikitään oikeasti asiakkaiden hengellä. Kaikki eivät asu Helsingissä eikä edes Porissa.
Surkea tila koska ensivaste ajettu ikään kuin alas. Hälytysmäärät niin pienet, että vaikea motivoida uusia henkilöitä mukaan. Ammattitaito kärsii, jos ei ole kuin muutama hälytys vuodessa, jos sitäkään.
Varmaan sama kaikilla niin kuin meillä.
Ilmeisesti ympäri Suomea sama ongelma, että ei käytetä hyvää resurssia tarpeeksi.
Uskon, että kaikkialla on sama tilanne kun meillä.
Ei yleistä käsitystä
Vaihteleva.
”Huonossa jamassa. Ei käytetä vallitsevia resursseja enää hyödyksi.
Kaikkein eniten tässä häviää potilas ja autettava ihminen, kun ensivastetta ei hälytetä vaikka perusteita olisi.”
Ollaan menossa huonompaan suuntaan.
En osaa tarkemmin sanoa.
Pitkien etäisyyksien alueilla todella tarpeellinen. Osa ensihoitajista ja vakinaisista pelastajista ei arvosta riittävästi vpk:n ensiauttajia.
Tehtävät näyttävät vähentyneen muuallakin.
Nyt en pysty tuohon vastaamaan!
Tilanne huononemassa nopeasti. Tehtävien vähyys vie rutiinin. Saattaa alkaa pelottamaan lähteä.
Vähenee liikaa, rutiini häviää tehtäviin.
En osaa sanoa, mutta ilmeisesti valtakunnallinen ongelma.
Ensivasteen hälyttämiskynnystä on valtakunnallisesti nostettu säästösyistä.
Järjestelmä on ajettu niin alas, että sopimukset on varmasti irtisanottava, koska ei nykyisellään ole toimintaa mahdollista pyörittää.
Vaikea sanoa muiden alueiden tilasta , Kymenlaaksossa ainakin on ajettu erittäin toimiva voimavara todella alas.
Varmasti monessa mietitään kannattaako evyä pitää näillä keikkamäärillä.
Huolestuttava suuntaus on ajaa tehtävät ensisijaisesti sammutusautoilla. Väkimäärän riittäessä sammutusauto on syytä jättää asemalle mahdollisen pelastustehtävän varalle.
Myöskin tiukka linja siitä, että ev-yksikköön pääsemisen edellytyksenä on pelastustoimen peruskurssin käyminen. Väen vanhetessa tulisi halukkaat vapaaehtoiset ottaa siihen toimintaan, mihin he haluavat. Nyt valmiita, ammattiensihoitajia jää ulos, koska heillä ei ole paloa pelastustoimintaan, mutta haluaisivat liittyä ev-toimintaan.
Kyllä hyvinvointialueiden säästötavoitteet heikentävät ensivastetoiminnan edellytyksiä valtakunnallisesti.
Varmaan sama juttu isossa kuvassa.
Huonompaan suuntaan ollaan menossa.
Pääosin varmaan hyvä.
Huolestuttava
Jos ajattelee asiaa noin 20 vuoden perspektiivillä, ensihoidon valmiutta ja osaamista on kehitetty niin paljon ja esim. defejä on maallikkokäytössäkin, että alkuvuosien toimintaan nähden ensivasteyksiköiden merkitys on jäämässä hyvin marginaaliseksi. Oletuksena on, että ensivastetoiminta ajetaan kokonaisuudessaan alas lähivuosina. Säästötoimien osuessa ensihoitoon toimintaa jälleen varmasti sitten polkaistaan pystyyn.
Vastauksia kysymykseen:
Onko palokunnallasi ollut tehtäviä, joissa esimerkiksi elvytys tai hätäensiapu olisi voitu aloittaa paloasemalle matkalla olleen ensiauttajan toimesta, jos hänelle olisi tullut kohteen osoite tekstiviestissä?
Huom! Vastauksia on toimituksen puolesta hieman stilisoitu sisältöä muuttamatta.
—————
Naapurissa ollut elvytyskeikka ja asemalle ollut pitkä matka, joka hidastanut lähtöä merkittävästi.
Potilas lähellä kotia.
Samalla työpaikalla toisessa päässä hallia ja toinen tapaus toisella puolen tietä.
Raportin tekijän mukana olon aikana (noin 10 vuotta) on tullut tietoon 3-5 kpl elvytyksiä, jotka ovat olleet jonkun keikalle tulleen tulomatkan varrella.
Kylillä ollut palokuntalainen tuli kolmanneksi henkilöksi A700 tehtävälle, soitti yksikköön kysyäkseen tarkemman osoitteen. Tämä oli aikana, kun oli vielä tien nimi, ilman numeroa. Nykyisellä systeemillä, kun ei tiedä edes, minne kuntaan lähdetään, niin ei tietty voi edes tuon vertaa tehdä. Se 40 minuuttia elvytetty työikäinen kotiutui sairaalasta viikon kuluttua ja palasi myöhemmin aiempaan työhönsä. ”
Viimeinen oli allekirjoittaneen naapurissa 700A, käynti paloasemalla, noin 12 km, muuten matkaa noin 400 m.
Kohde ollut asemalle mennessä matkan varrella, liikkuessa kunnan alueella.
Henkilöstö asuu laajalla alueella sekä kuusi henkilöä on perushoitajia ammatiltaan.
Elvytys lähellä kotiosoitetta/lähellä paikkaa, jossa henkilö oleskellut.
Moottorisahalla jalkaan kotiosoitteen vieressä.
Asumme maaseudulla eripuolella paloasemaa niin aika ajoin tulee hälytystehtäviä niin, että asemalle saapuessa on ajanut tehtävä osoitteen ohi ja vasta sitten paloautolla kohteeseen.
Matkaa asemalle 6 km. Tehtäviä ollut välimatkalla.
Useampia tehtäviä, mihin jäsen tullut asemalle ja kohde on ollut lähes naapurissa.
Ensiauttaja ajoi tietämättään ohi paloasemalle ja palasi ensivaste ajoneuvossa lähelle kotiaan.
Kauvatsa on laaja-alue ja ensivastelaisia on melkein joka puolella kylää. Jos tekstiviestissä olisi osoite, evyläinen ehtisi kotoaan nopeammin perille kuin että joutuisi tulemaan asemalle selvittämään osoitteen.
Asemalle 30 km.
Asemalta lähdetty. Tehtävän osoite selvinnyt Pekestä. Autossa olevan naapuriin tullut hälytys.
Elvytys samalla tieosuudella.
On varmasti vuosien aikaan tullut tapahtumapaikan ohi jäseniä.
Useita tilanteita, kun ensiauttaja on tullut asemalle, vaikka keikka on ollut ensiauttajan naapurissa.
Arviolta joka viides elvytys (1 krt / 7v) olisi voinut olla sellainen, että osoitetieto olisi nopeuttanut peruselvytyksen aloittamista.
Kohde ollut naapurissa tai matkan varrella.
Vpk jäsenet asuvat hajallaan ja muutamia kertoja ollut tilanne, jossa ensivasteen jäsen ajanut tilannepaikan ohi / tilanne saattanut olla lähes naapurissa.
On ollut useita tapauksia, jossa palokuntalainen on ollut lähistöllä, mutta ei ole ollut tietoinen, missä kohde on?
Lähes jokaisessa tehtävässä nopein apu olisi saatu, jos osoite olisi ollut hälytysviestissä.
Kodista/mökiltä lähtiessä hälytykseen ohittanut hälytyskohteen mennessään asemalle.
Lähdetty naapurista tehtävälle. On ajettu tehtäväkohteen osoitteen ohi paloasemalle.
Useitakin kertoja, ja vastoin ohjeita – maalaisjärjellä on toimittu toisinaan, jos ensivasteeseen kuuluva hlö on kohteen lähellä ja tiedetään, että ensivasteyksikkö on lähdössä tai matkalla kohteeseen.
Tehtävä on ollut lähellä jäsenen kotia tai matkan varrella.
Useampia kertoja on ollut elottomia, jotka olisivat olleet tavoitettavissa nopeammin maallikkoelvytyksellä, mikäli osoite olisi ollut ensiauttajalla tiedossa hälytysviestissä.
Hälytys on tullut samalle kylän osalle, josta auttaja lähtee ensin paloasemalle, kun hänet olisi voitu ottaa esimerkiksi matkalta kyytiin.
Joskus on tullut tehtävä jonkun naapuriin.
Henkilöllä olisi ollut lyhyempi matka potilaan luo, kuin paloasemalle.
Meillä näkyy aina osoitetiedot evyviesteissä.
Elvytyskohteiden ohi ajaa usein ensivasteen henkilöitä mennessään paloasemalle.
On ollut tapauksia joka vuosi.
Iso kylä ja väkeä palokunnan kirjoilla kuitenkin vielä on. Osoitetieto laajentaisi lähtijöiden määrää, jos keikka olisi matkan varrella / tutussa osoitteessa.
Palokuntalaisia tulee asemalle eri suunnista eli aina periaatteessa joku tulee keikkapaikan ohi
2-3 kertaa yksittäinen henkilö ollut lähellä ilman tietoa.
Lähellä tehtäväpaikkaa asuvat olisivat menneet suoraan kohteeseen. Olisi nopeuttanut noin 10 minuuttia.
Osa osastolaisista asuu sivukylillä kymmenien kilometrien etäisyydellä ja vasteaika kasvaa huomattavasti, mikäli ajetaan edestakaisin aseman ja kohteen väliä esim. 40 km.
Kohde on ollut matkalla kotoa asemalla.
Lähinaapureita.
Allekirjoittanut asuu jonkin markan päässä paloasemalta. Muistaakseni kerran olen ajanut ohitse tilannepaikan!
Kauempana kuntakeskuksesta oleva elvytys, palokuntalainen mökillä lähistöllä.
Asemalle tulija on ajanut apua tarvitsevan kodin ohitse matkalla asemalle.
Samasta naapurostosta (150m) ajettu asemalle (2km) palaten EVY:nä takaisin naapurustoon (701A).
Naapuritalossa henkilö mennyt elottomaksi ja sopimuspalokuntalainen ajaa 2 km paloasemalle ja tuli paloauton kyytillä kohteeseen.
Naapurissa 700A, johon olisi ehtinyt minuutissa, jos osoite olisi ollut hälytysviestissä.
Useita
Vapaa sana
Tuossahan näitä asioita tuli.
Lisää ensivastekeikkoja.
Nyt tällä hetkellä vaste aika hyvä
Keikkoja pitäisi olla enemmän, taitoja pidetään kokoajan yllä. Myös ensivastetta tulisi herkemmin hälyttää ja nopeammin. Jolloin saadaan nopeasti osaava apu paikalle, myös maakunnissa.
Toivottavasti hyvinvointialueen johtohenkilöille tuodaan julki miten edullisesti tätä ensivastetta tehdään ja mikä vaikutus sillä on ihmisten elämään, niin autettavan, kuin auttajan näkökulmasta. Todellisia säästöjä syntyisi, jos tarkasteltaisiin näiden johtokuntien kokoonpanoa ja kokouspalkkioita. Esim. noin 50 henkilön johtokunta on kohtuuttoman suuri monestakin syystä. Jos oikeasti halutaan säästöä ja pitää toiminta kykyisenä käytännön organisaatio, niin johtokunnan henkilömäärää vähentämällä jo saadaan helposti rahat ensivasteen pyörittämiseen ja vielä jää vähän velkojen maksuunkin.
Ei paljon motivoi tämä hyvän koulutuksen hukkaaminen säästöjen nimissä.
”Saisi päättäjät herätä huomaamaan, että tämä on osittain ihmisten kidutusta. Ei ne ihmisten kivut ja hätä ole yhdellä päätöksellä pienentynyt. Joka ikinen keikka ihan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta jossa ollaan oltu mukana, on ollut tärkeää, että paikalle on saavuttu nopeasti.
Sydäntä raastavaa kuulla ihmisten toteavan meille, että ette tullut sitten paikalle, oli tuskalliset pari tuntia odotella apua. Ja kun meitä ei edes ole hälytetty apuun…
Ja yhtä tuskallista on katsoa, kun ambulanssit ajaa pahimmillaan useamman kerran viikossa kylän läpi ja tietää, että jollakin on ollut hätä ja meidän apu ei edes kelpaa.
Pieni paikkakunta ja 99% keikoista tunnetaan potilaat. Jo tutun henkilön näkeminen helpottaa hädän tunnetta paikalla, vaikka vain odotettaisiin yhdessä lanssin saapumista paikalle.
Surettaa ja hävettää… ”
Tilapäinen vasteen heikennys koronan jälkeen jäi pysyväksi…
Varokohteita 12 tehtävässä ainakin 3, suojaliivit löytyy, mutta aina se sykettä nostaa jos kohteessa ampuminen tai puukotus.
”Ensivastetta voisi varsinkin haja-asutusalueella käyttää herkemmin. Täällä avuntulo muualta kestää ja ihmiset joutuvat selviytymään siihen asti omin voimin. Usein pelkkä ensivasteen saapuminen rauhoittaa tilannetta, kun tulee tunne, että nyt joku muu ottaa vastuun tilanteesta.
On todella kiusallista vastata kysymyksiin, että miksette silloin tulleet auttamaan. Ei voida tulla, jossei hälytetä.”
Olemme vaikeasti tavoitettava sijainti joten ensivaste on meille tärkeä nyt kuin vihdoinkin sen saimme, keikkoja ei vain tunnu tulevan edes sellaisiin onnettomuuksiin missä meistä olisi hyötyä.
Ensivaste pitäisi hälyttää aina jokaiselle A ja b-tehtävälle ei pitäisi olla mitään keinotekoisia aikarajoja, koska nyt on käynyt semmosia tehtäviä, että ensivaste hälytetään viimeisenä, että on sammutusautokin hälytetty ennen ensivastetta ja potilas on loppupeleissä kuollut… Olisi ollut suurempi mahdollisuus pelastaa potilas, jos olisi vaan hälytetty.
Tärkeä osa-alue palokunnassa syrjäseuduilla, varmasti ois moni jäänyt pitemmäksi ajaksi ilman apua
On älytöntä tuhlata yhteiskunnalle kustannustehos resurssi joka on osa auttamisen ketjua vähentämällä hälytysvasteita ja tehtäviä. Ensivaste taidon ylläpito auttaa myös pelastuksen tehtävillä koska siellä kohdataan myös porilaita.
Evy on nykyään yksikkö jota käytetään aivan liian vähän hajaasutus alueella
Ei kannattaisi ajaa vapaaehtoista systeemiä alas. Hälytykkset yksi tärkeä osa toimintaa,pysyy ammattimaisempaa mitä enemmän keikkoja,sekä kohdata potilas/asiakas.Tosi tärkeä toiminto maaseudulla.
Tärkeitä taitoja jos vaikka harjoituksissa tai hälytystehtävillä sattuu vaikka omalle henkilöstölle jokin tapaturma.
Toivottavasti tällä kyselyllä saadaan riittävästi huomiota, jottei ensivastetoimintaa ajettaisi kokonaan alas ja meidän tärkeytemme ymmärrettäisiin taas.
Ensivasteen hälyttäminen pitää palauttaa
Hyvin toimiva ensivastejärjestelmä olisi mitä parhainta varautumista poikkeusloihin, mutta tämä näkökulma on jätetty huomioimatta täysin. Poikkeusoloissa miespuolisista sopimuspelastajista on varmasti pula, mitä voisi lievittää rekrytoimalla jo normaalioloissa naispuolisia henkilöitä ensivastetoimintaan.
Toivon että ensivastetoimintaa arvostetaan ja hyödynnetään jatkossa enemmissä määrin.
Ensivasteen taitotaso pysyy paremmin yllä kun tilanteita on. Kansalaiset hyötyvät oman kylän ensivasteesta kun ensihoidolla on pitkät tavoittamisajat.
Päättävät lääkärit eivät huomio potilaan, läheisten/sivullisten kokonaisvaltaista hyötyä mahdollisimman nopean avun hyödyistä. Vedotaan lääketieteelliseen tutkittuun tietoon, jossa em. seikkoja ei ole tutkittu. Varautuminen ja valmius häiriötiloihin ja poikkeusoloihin unohdetaan. Erittäin edullinen jatkuva valmius 24/7/365 turhauttaa.
Hälytyksiä lisää, motivaatio nousee. Osoite hälytysviestiin, salassapito muutenkin on voimassa.
Pirkanmaalla säästöjä hakemalla ajetaan toiminta alas. Hallinto kaunistelee tilastoja oman edun mukaiseksi. Ensivaste toiminnan kulut on hiluja isompien hankintojen joukossa. Pirkanmaalla ostetaan sieltä mistä kalleimmalla saadaan eli kilpailutetulta tuottajalta. Palokunnat tässä kärsii.
Liian vähän käytetään ensivastetta tehtäviin, kun kertoja on vähän oppiminen huononee.
Ensivasteen alasajo on valitettavaa, sillä se on kuitenkin erittäin kustannustehokas tukiyksikkönä kiireellisissä tehtävissä. Muutamia ensihoidon tehtäviä ajetaan kahdella ensihoitoyksiköllä, jolloin se sitoo sen pois muista tehtävistä kun Evy voisi vapauttaa resursseja muualle. Oman näkemykseni mukaan jokaisessa palokunnassa tulisi olla mahdollista olla ensivastetoimintaa, sillä se tuo osaamista ja turvaa myös muihin tehtäviin kuin vain näihin kiireellisiin ensihoidon tehtäviin.
Pitäisi hälyttää tehtäville herkemmin ja lääkkeitä ei saisi ottaa pois ensivasteelta.
Olemme yhdistyksen hallinnossa käyneet keskustelua ensivastesopimuksen irtisanomisesta, vielä ei ole linjausta jatkosta tehty. Emme näe järkevänä kouluttaa uusia henkilöitä ensivastekursseilla emmekä järjestää säännöllisiä harjoituksia (12 kertaa vuodessa), koska ensivasteen osaamista ei hyödynnetä eikä sitä hälytetä. Hätätilapotilaiden määrä tuskin on vähentynyt vaan pikemminkin lisääntynyt, koska väestö ikääntyy ja asuu entistä enemmän omassa kodissaan. Mikäli tähän ei muutosta ole tulossa, tulemme jatkossa keskittymään pelastustoimen perustehtävien laadukkaaseen hoitamiseen ja valmiuden sekä kyvyn ylläpitoon.
Ensivaste on hyvä etu kylän asukkaille, kunhan se ei kaadu omaan mahdottomuuteensa.
Palokuntalaisen ei tarvitse olla lääkäri.
Hälytysten vähyys vaikeuttaa toimintaa
Ei saa ainakaan vähentää ensivastetta tekeviä yksiköitä!
Alueelliset erot isoja mm mitä tarvikkeita/lääkeitä saa käyttää. Ensivasteen kivun hoitoon selkeä ja tehokas toimintamalli koko Suomeen (Turvallisia menetelmiä on useita).
Sopimuspalokuntien alasajo on hyvässä vauhdissa ainakin harva-alueella. PeLa yrittää ostaa soppareita pipoilla ja t- paidoilla, säälittää. Ja tämä koskee kokonaisuutena pelastustoimintaa, ei pelkästään evyä.
Meille tulee vielä osoitteet evy-keikoille eli joskus menty kotoa suoraan kohteeseen.
Lupin alueella aloitettiin 2015 ohjatut evy-koulutukset pelastuslaitoksen toimesta. Koulutuksia on 6+1 seminaaripäivä (annetaan elvytysnäyttö + muuta), koulutuksen määrä on 16h vuodessa. Yhdestä evy-koulutuksesta saa vuoden aika olla pois, jos enemmän poissaoloja, niin putoaa evystä. Välillä ihmettelen, että ennen ajettiin enemmän keikkaa ilman koulutusta ja nyt kun siihen on satsattu, niin halutaan ajaa alas/tai jopa lopettaa.
Monelle lääkkeet tuntuvat olevan ihan kynnyskysymys evyssä, enkä ymmärrä miksi. Happi on oikeastaan ainoa jonka ymmärrän, joka on tarpeellinen (lääkkeistä siis). Monet alueet eivät järjestä ohjattuja koulutuksia evyläisille ja toiset alueet sitten liioittelevat koulutusmäärissä. Evy toiminnan alasajo on kyllä todella suuri virhe jos se meinataan toteuttaa vapaaehtoisvoimin tuotettava palvelu. Jos tämä homma ajetaan alas, niin sitä ei kyllä enää ylös saada.”
Ensivasteen tärkeyttä maaseudulla ja harva-asutusalueen ihmisille ei ymmärretä HVA:n organisaatiossa ja päätöksenteossa. Miksi ei hyödynnetä valmista, toimivaa järjestelmää, joka on ollut toiminnassa meilläkin vuodesta 1982. Sopimuspalokuntien jäseniä koulutetaan ja yksiköitä varustetaan hyvin Etelä-Savossa, mutta ensivaste ei ole tarpeeksi usein vasteissa.
Vpk:laisten arvostus tuntuu laskeneen ”ammattilaisten” keskuudessa, vaikka usein vpk toimii ensilähdön palokuntana.
Omalla alueella muutosvaihe menossa hyvinvointialueen johdon toimesta. Pyritään lisäämään esim. perustason ensihoidon saatavuutta pelastajien koulutuksen myötä. Muutos on hidasta, mutta suunta ihan ok. Paitsi tehtävämäärien vähäisyyden aiheuttamat ongelmat.
Raha ja säästöt merkitsevät enemmän, kuin yksilön saama apu haja-asutusalueilla.
Jos ei lähiaikoina muutosta tule, useampi palokunta lopettaa ensivasteena toimimisen.
Terveydenhuollon laillistetun ammattihenkilöstön osaamisen parempi tunnustaminen auttaisi avun saamista ja motivoisi tekijöitä: nyt on usein tilanne, että mukana oleva ammattilainen omassa työssään hoitaa ko. tapauksia, mutta EVY toiminnassa puuttuu auttamisen välineet ja valtuutus.
Olemassa oleva, vuosien saatossa hankittu osaaminen tipahtaa ”nolliin”, kun hälytin soi – jopa sivustakatsojan roolissa on joskus isommat toimivaltuudet (Laki Terveydenhuollon ammattihenkilöistä, luku 3, 15§, luku 4a 23§a) kuin EVY-yksikössä toimiessa.
Haasteita ja vaikutuksia tuo hva-alueet, jotka suunnittelee paloasemien sulkemisia säästötoimina. Semmoinen kuva, että kaikki ihmiset eivät ole saman arvoisia jos/kun asemia suljetaan ja apu tulee jostain paljon kauempaa.
Pikkuhiljaa kuolee koko VPK-touhu pois Suomesta päättäjien ja etenkin pelastuslaitoksien ja hyvinvointialueiden toiminnan takia.
Yksiköitä pitäisi käyttää enemmän. Maaseudulla ensihoitoyksikön viiveet pitkiä.
Hätäkeskusuudistuksen jälkeen evy-hälykset on vähentyneet huomattavasti. Ambulanssit ajelee kylällä, mutta meitä ei hälytetä. Evy harjoittelua pitää lisätä, kun hälytykset vähenee. Muuten ei kaikki asiat pysy muistissa.

